Jyväskylästä kehitysehdotuksia kuuluvuushaasteisiin

Kankaan kaupunginosa on entinen paperitehtaan alue, jonne Jyväskylä kehittää uutta asuinaluetta tavoitteenaan saavuttaa pitkän elinkaaren ratkaisuja. Kankaalla on aktiivisesti toteutettu erilaisia yhteisjärjestelyjä mm. jätehuoltoon, yhteispihoihin, pysäköintiin ja kulttuurin tuotantoon liittyen. Tietoliikenneverkon osalta kaupunki rakentaa Kankaalle laadukasta laajakaistainfrastruktuuria, mihin operaattorit voivat liittyä.

Nykyään Business Jyväskylässä verkostopäällikkönä toimiva Tanja Oksa tapasi vuonna 2017 messuilla Orbiksen Harri Mutasen kyselemässä aiheesta: ”Kuuluuko kännykkä?”. Yhteistä puhuttavaa löytyi, sillä Kankaalle oli juuri valmistumassa ensimmäiset kaksi asuintaloa, joissa kuuluvuus oli haasteena jo rakennusvaiheessa työmaalla.

Asiantuntijat samaan pöytään

Heikko mobiiliverkon kuuluvuus ei sovi älykaupunkiin eikä digitaalisuuden kärkimaahan. Harrin kanssa Tanja pohti, miten löytyisi parempaa tietoa ja ymmärrystä kuuluvuuden haasteista. Toukokuussa 2019 järjestettiinkin sitten Kankaan hankkeen toimijoiden kanssa Kuuluuko Kankaalla-seminaari, jonne puhujiksi ja osallistujiksi saatiin vakuuttava asiantuntijajoukko.

Seminaarin loppuyhteenvedossa todettiin, että haasteet ovat valtakunnallisia ja monisyisiä. Seminaarin osallistujien kesken päätettiin perustaa pienryhmiä pohtimaan aihetta eri näkökulmista. Mukana ryhmissä oli edustajia rakennusliikkeistä, mobiiliverkko-operaattoreista ja -suunnittelijoista, energiayhtiöstä, pelastuslaitokselta, kaupungin yksiköistä ja Orbikselta.

Kehityskohteista ratkaisukortteja

Näkökulmat kolmella pienryhmällä olivat: Sisäkuuluvuudet, Mobiiliverkkojen pitkäkestoinen suunnittelu ja Kuuluvuudet rakentamisen arjessa. Ryhmissä tunnistettiin kesän 2019 aikana kehityskohteita suunnitteluun, toteutukseen ja reagointiin – sekä rakentamisen että koko elinkaaren ajalle.

Huomatuista konkreettisista kehityskohteista luotiin kahdeksan ratkaisukorttia, joissa on kuvattu haaste ja ratkaisuehdotus sekä siihen liittyvät ohjeistukset ja vastuutahot. Ratkaisukortit ovat:

• Kiinteistön monioperaattoriverkko (R1X)
• Sisäkuuluvuusoperaattori (R1B)
• Aktiivisen reagoinnin malli (R3A)
• Tekniset paikkailut (R3B)
• Rakennuksen infravalmiudet kaapeleiden putkireittejä varten (R1A)
• Rakennusmateriaalit – uudis- tai saneerauskohde (R1C)
• Ennakointi maankäytön suunnittelussa (R2A)
• Maankäytön ja kuuluvuuden prosessi (R2B)

Sanoista tekoihin

Pienryhmien aikaansaannokset koottiin lopuksi työraporttiin, joka on toimitettu muiden asiantuntijatahojen lisäksi ympäristö- sekä liikenne- ja viestintäministeriöille. Raportti peräänkuuluttaa kokonaisnäkemystä ja vastuuta asiaan, joka auttaisi luomaan yhteneväisiä käytäntöjä koko maahan.

”Kokonaisuutta kuuluvuusasioissa on ollut vaikea hallita, kun ei ole riittävästi ymmärrystä. Eikä kaikkea osaamistarvetta voi sälyttää pelkästään kuntien vastuulle,” sanoo Tanja Oksa. Hän kiittelee Orbista, joka on jakanut tietämystään ja erityisesti Harri Mutasta, joka aktiivisesti pitää palloa kentällä.

Jyväskylän kaupunkiorganisaatiossa on päätetty tarttua ratkaisukortteihin työkaluina. Esimerkiksi ”Ennakointi maankäytön suunnittelussa” -kortin pohjalta mobiiliverkkojen karkea yleissuunnitelma toteutetaan Kankaalla tulevissa kaavoitusvaiheissa. Tanja toivoo, että suunnitteluvaiheen toimenpiteillä ja aktiivisuudella voidaan ennakoivasti vähentää myöhemmin hankalammin ratkaistavia kuuluvuushaasteita.

Lue lisää sisätilojen kuuluvuusverkoista

Ota yhteyttä